Suomi materiaalipihin muotoilun kärkimaaksi
Suomalaiset cleantech-ratkaisut tarvitsevat hyvää muotoilua pärjätäkseen maailmalla. Tämän vuoden designpääkaupunki Helsinki nostaa esiin myös materiaalitehokkuuden, joka on yksi kansainvälisesti menestyvän muotoilun edellytys.
Yksilöiden silmissä materiaalitehokkuus tarkoittaa kärjistetysti sitä, että tuotteet hankitaan vain tarpeeseen. Asenteet ovatkin avainasemassa materiaalitehokkaiden tuotteiden kehittämisessä.
Cleantech Finland teki viime vuoden lopulla kaksi laajaa selvitystä cleantechin tulevaisuudesta. Kansainvälisessä kyselyssä eri maista saatiin yli tuhat ajatusta. Vertailussa puolestaan kerättiin tietoa cleantechin huippumaiden näkymistä.
Materiaali- ja energiatehokkuus nousevat vahvasti esiin molemmista aineistoista. Vastaajien mielestä teknologiaa on kehitettävä siten, että jätteet pystyttäisiin hyödyntämään nykyistä tarkemmin.
Materiaalitehokkuuteen liittyy kaksi avainkysymystä. Ensinnäkin vastaajat haluavat kehittää tekniikkaa, joka auttaa säästämään luonnonvaroja. Raaka-aineiden kysynnän kasvu ja uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen ajavat materiaalitehokkuuden parantamiseen.
Toiseksi, vastaajat ympäri maailmaa korostavat, että käytetty materiaali on saatava nykyistä tehokkaammin kiertoon.
Molempiin liittyen muotoilulta vaaditaan elinkaariajattelua aina kuljetuksesta ja energian saannista lopputuotteeseen asti.
Yrityksille materiaalitehokkuus merkitsee sitä, että käytetään vähemmän raaka-aineita ja tuotetaan vähemmän jätettä. Kyseessä on merkittävä säästö, sillä materiaalit ja niiden käyttö voivat muodostaa jopa puolet yrityksen muuttuvista kustannuksista.
Suomen vahvuudet materiaalitehokkuudessa ovat perinteisesti nousseet paperi- ja selluteollisuudesta. Nyt perinteisten alojen rinnalle nousee yhä vahvemmin muotoilu, joka huomioi materiaalien koko elinkaaren.
