Etuoikeudet tuovat vastuuta. Runsailla makean veden varoilla siunattu Suomi on ottanut vastuunsa vakavasti ja valjastaa asiantuntemustaan vesipulasta kärsivien maiden hyväksi.
Suomalaisten syvällinen ja laaja-alainen asiantuntemus on maailman huipputasoa. Esimerkkejä ovat Lappeenrannan teknillisen yliopiston vihreän kemian laboratorion LED-teknologiaan perustuvat desinfektiojärjestelmät tai SWEET-tutkimuskeskuksen kestävät ja energiatehokkaat ratkaisut runsaasti vettä käyttäville teollisuudenaloille.
Maininnan ansaitsevat myös VTT:n johtama, veden laadun arviointia koskeva WATERCHIP-projekti, veden tuotannon ja jakelun katkoksia ehkäisevät Satelin radiomodeemit sekä Mipron turvalliset vesilaitosratkaisut.
Suomen kaltaisten maiden panos on osaltaan edistänyt YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista. UNICEF ja Maailman terveysjärjestö WHO ilmoittivat aiemmin tässä kuussa, että turvallisen juomaveden puutteessa jatkuvasti elävien ihmisten määrä on puolittunut. Yli kahden miljardin ihmisen juomaveden laatua pystyttiin parantamaan vuosina 1990–2010.
Asioissa on edistytty, mutta jäljellä on yhä valtavia haasteita. Turvallisen juomaveden saantia on edelleen parannettava, ja tällä hetkellä näyttää varmalta, ettei hygieniaa koskevia vuosituhattavoitteita saavuteta vuoteen 2015 mennessä. Kaksi ja puoli miljardia ihmistä elää edelleen puutteellisissa hygieniaoloissa.
Lienee siis selvää, että suomalaisella vesiosaamisella tulee olemaan maailmanlaajuista kysyntää pitkälle tulevaisuuteen.
Vesiosaaminen vaikuttaa
