Hyviä uutisia torstailta 3. toukokuuta 2012:

Biotalous tuo uutta liiketoimintaa

Biotaloudessa siirrytään fossiilisiin raaka-aineisiin pohjaavasta teollisuudesta vaiheittain uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen. Biotaloudessa siirrytään fossiilisiin raaka-aineisiin pohjaavasta teollisuudesta vaiheittain uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Sanotaan, että maailma on siirtymässä teollisen ajan kolmanteen vaiheeseen: biotalousaikaan. Arvioiden mukaan Suomesta voi kasvaa jopa Euroopan biotalouden veturi. Kemianteollisuudelle biotalous tarjoaa merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kemianteollisuus ry on viimeistelemässä alan biotalousraporttia, joka valottaa tulevaisuuden tarjoamia näkymiä. Vaikka johtopäätösten tekeminen on vielä kesken, selvää on, että kemian tutkimuksella ja biotaloudella on merkittävä rooli globaalien ongelmien ratkaisemisessa.

— Ilman kemian osaamista biotaloutta ei synny. Yksi keskeisistä havainnoista hankkeessamme on, että kemian osaamisen avulla biomassaa hyödynnetään optimaalisesti siten, että arvokkaat aineet saadaan talteen ja jatkojalostettaviksi. Ne ainesosat, joita ei voida muuten hyödyntää, käytetään energiana, johtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry:stä sanoo.

Suurta lisäarvoa etsimässä

Vaikka biotaloudella on Suomessa erityisen tukeva pohja etenkin metsäteollisuudessa, vahvaa osaamista löytyy myös kemianteollisuudesta. Uusiutuvista raaka-aineista voidaan tuottaa niin peruskemikaaleja kuin pitkälle jalostettuja tuotteita.

Alan tavoitteena on tuottaa biotaloudessa mahdollisimman suurta lisäarvoa.

Suomen luonnonvaroissa ja niihin liittyvässä osaamisessa on valtavia mahdollisuuksia. Kemianteollisuus tuo oman osaamisensa biotalouden kehittämiseen ja siihen liittyviin liiketoimintamahdollisuuksiin, Kemianteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kerminen näkee.

Biomassapohjaisten raaka-aineiden osuus kasvaa ja raaka-ainepohja laajenee. Tällä hetkellä kemianteollisuuden raaka-aineista seitsemän prosenttia on biomassapohjaisia, mutta arvioiden mukaan osuus olisi Euroopassa vuoteen 2025 mennessä jo noin 30 prosenttia.

Uudenlaista tuotantoteknologiaa syntyy yhdistämällä esimerkiksi prosessikemiaa sekä bio- ja nanoteknologiaa. Öljyyn pohjautuvien lähtöaineiden tilalle tulee uusia biomassaan pohjautuvia kemikaaleja, lääkkeitä, kosmetiikkaa, pinnoitteita, liimoja, polttoaineita ja muoveja.

Suomi biotalouden kärkeen

Biotalouden kehittyminen edellyttää niin kansallisesti kuin Euroopan unionin tasolla viisasta teollisuuspolitiikkaa, joka kannustaa yrityksiä korkean jalostusasteen tuotteiden kehittämiseen. Laaja-alainen ja toimialarajat ylittävä yhteistyö takaavat nopeimmat tulokset.

Kerminen on vakuuttunut siitä, että Suomi viedään biotalouden kärkeen käytännön teoilla ja kehityshankkeilla.

— Yritykset tarvitsevat biotalouden alueella tarkoituksenmukaista tutkimusrahoitusta, t&k-toimintaa lisääviä veroratkaisuja sekä yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä. Alan pelisääntöjä määriteltäessä myös standardisointi ja kestävyyskriteerien määrittäminen on tärkeää.

On vilauteltu ajatusta myös kansallisesta biotalousstrategiasta.

Suomesta voidaan tehdä biotalouden edelläkävijämaa, jossa kehitetään uusia tuotteita ja toimintamalleja. Onnistuminen edellyttää mm. rohkeita liiketoimintaideoita sekä julkisen rahoituksen osallistumista riskien jakamiseen, VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori korostaa.

www.chemind.fi

SO

Muuta aiheeseen liittyvää