Hyviä uutisia torstailta 14. huhtikuuta 2011:

Hajaannus voi lisääntyä

Lehtikuva/ Jussi Nukari Suomalainen puoluejärjestelmä on eurooppalaisittain tarkasteltuna vakaa, mutta hajanainen. Kuvassa puolueiden puheenjohtajat vaalikeskustelussa. Suomalainen puoluejärjestelmä on eurooppalaisittain tarkasteltuna vakaa, mutta hajanainen. Kuvassa puolueiden puheenjohtajat vaalikeskustelussa.

Suomen puoluejärjestelmä on eurooppalaisittain tarkasteltuna poikkeava. Ominaisia piirteitä ovat järjestelmän hajanaisuus, koalitiohallitukset sekä vaalitulosten hyvä ennustettavuus. Jatkuuko tuttu kuvio myös huhtikuun vaalien jälkeen?

Suomen puoluejärjestelmä on ollut 1980-luvun lopulta asti eurooppalaisessa vertailussa kaikkein vakain.

– On erittäin poikkeuksellista, että puolueiden saamat äänimäärät vaihtelevat vaaleista toiseen vain pari-kolme prosenttia, valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta korostaa.

Vakaudesta ja ennustettavuudesta johtuen vaalit eivät Raunion mukaan ole muuta maailmaa juuri jaksaneet kiinnostaa.

– On totuttu siihen, että Suomessa asiat eivät muutu suuntaan tai toiseen. Jännittävintä on ollut ehkä se, mikä kolmesta suuresta puolueesta, Kokoomus, Keskusta vai SDP, nousee tällä kertaa suurimmaksi.

Harvinainen hajanaisuus

Poikkeuksellista Raunion mukaan on myös suomalaisen puoluejärjestelmän hajanaisuus.

– Eurooppalaisella tasolla on harvinaista, että maan puoluejärjestelmässä on kolme suurta puoluetta, joista jokainen saa noin 20–25 prosenttia äänistä. Euroopassa puoluejärjestelmät on keskittyneempiä kuin Suomessa jakautumalla oikeistoon ja vasemmistoon. Suomelle tyypillistä on oikeiston ja vasemmiston väliin asettuvan Keskustan vahva rooli, Raunio jatkaa.

Huhtikuun vaaleja valtio-opin professori odottaa mielenkiinnolla.

– Vaalien jälkeen Suomessa voi olla kolmen sijasta neljä suurta puoluetta. Jos ennakkomittaukset pitävät paikkansa ja Perussuomalaiset ottavat ääniä suurilta puolueilta, puoluekenttä hajaantuu entisestään.

EU nyt vahvasti esillä

Pohjoismaiden – Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan – puoluejärjestelmät ovat varsin lähellä toisiaan, mutta erojakin löytyy. Esimerkiksi vasemmisto on Suomessa heikompi, mutta puolueiden välinen keskinäinen yhteistyö selvästi vahvempaa kuin muissa Pohjoismaissa. Yleisimmät hallituskoalitiot ovat olleet sosiaalidemokraattien ja keskustalaisten muodostama punamultahallitus sekä sosiaalidemokraattien ja kokoomuslaisten sinipunahallitus.

Euroopan yhdentyminen on myötävaikuttanut yleisesti puolueiden ideologiseen samankaltaistumiseen.

Suomalaisessa järjestelmässä lähentymistä on tapahtunut myös siksi, että monipuoluehallitukset joutuvat tekemään paljon kompromisseja integraatiopolitiikassa.

Euroopan unionin vaikutus puoluejärjestelmään näkyy Raunion mukaan eduskuntavaaleissa nyt enemmän kuin koskaan.

EU-asiat ovat ensimmäistä kertaa vahvasti esillä mm. Kreikan tilanteen herättäneen keskustelun takia. Tästä ovat hyötyneet niin oppositiopuolueet kuin Perussuomalaiset.


SoM