Hyviä uutisia torstailta 7. huhtikuuta 2011:

Miten käy perinteisen vakauden?

Jan Sundberg odottaa mielenkiinnolla, aiheuttavatko Perussuomalaiset tulevissa eduskuntavaaleissa poikkeuksen Suomen vakaaseen poliittiseen järjestelmään. Jan Sundberg odottaa mielenkiinnolla, aiheuttavatko Perussuomalaiset tulevissa eduskuntavaaleissa poikkeuksen Suomen vakaaseen poliittiseen järjestelmään.
Suomalaiselle monipuoluejärjestelmälle on tyypillistä vakaus ja konsensus. – Vuosikymmenien aikana on koettu vain joitakin heilahduksia, valtio-opin professori Jan Sundberg Helsingin yliopistosta sanoo.

Suomen poliittinen järjestelmä on osoittautunut vakaaksi niin aatesuuntauksiensa, puoluerakenteensa kuin puolueiden kannatuksen osalta. Suuret puolueet, Sosialidemokraatit (SDP), Keskusta ja Kokoomus, ovat säilyttäneet asemansa vuodesta toiseen.

Kun Sundberg pohtii vakautta keikuttaneita tilanteita, mennään vuoden 1970 vaaleihin asti, jolloin Suomen Maaseudun Puolue (SMP) nosti eduskuntapaikkansa yhdestä 18:aan puoluejohtaja Veikko Vennamon voimin.

– Samanlainen tilanne nähtiin 1983, jolloin SMP nousi jälleen pinnalle ja hallitukseen, Sundberg kertoo.

Heilahdus tulossa?

Konsensuspolitiikka on leimannut Suomen poliittista järjestelmää 1960-luvun lopulta asti.

– Vakauden ansiosta hallituksessa ei juuri haasteta riitaa ja olemme välttyneet suurilta yhteiskunnallisilta konflikteilta, mutta on sillä varjopuolensakin.

Varjopuoliin kuuluu Sundbergin mukaan esimerkiksi se, että talouskriisien aikana vaihtoehtoiset puolueet nostavat päätään aatteilla, jotka perustuvat muun muassa voimakkaaseen nationalismiin ja oikeistopopulismiin.

Perussuomalaisiksi nimensä vaihtanut entinen SMP on tämän vuoden vaaligalluppien perusteella kovassa nosteessa. Vaalit saattavatkin jäädä historiaan yhtenä harvinaisista poikkeuksista.

– Vaalit kiinnostavat maailmalla nyt erityisen paljon. Tilannetta seurataan aktiivisesti ja saan itsekin kansainvälisistä tiedotusvälineistä jatkuvasti tiedusteluja.

Liikettä oikealle?


Suomi lukeutuu porvarillisiin maihin, sillä 70 prosenttia puolueista kuuluun niin sanottuun ei-sosialistiseen blokkiin.

– Mikäli Perussuomalaiset menestyvät ja ovat mukana hallitusneuvotteluissa, Suomi siirtyy edelleen muutaman piirun oikealle ja työväenliikkeen asema heikkenee entisestään” Sundberg toteaa.

Suomessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä äänioikeutetulla on mahdollisuus äänestää yleisissä vaaleissa, mutta äänestysaktiivisuus on kansainvälisesti vertailtuna 65 prosentillaan varsin alhainen. Ruotsinkieliset ovat olleet perinteisesti innokkaampia äänestäjiä kuin suomenkieliset.

Myös kiinnittyminen puolueisiin on vähäistä. Vain viisi-kuusi prosenttia suomalaisista kuuluu johonkin puolueeseen ja enemmistö kertoo, ettei kannata erityisesti mitään puoluetta.

– Nähtäväksi jää, miten suomalaiset lähtevät tulevissa vaaleissa vaaliuurnille ja saavatko Perussuomalaiset nukkuvia äänestäjiä liikkeelle, Sundberg pohtii.

SoM