Hyviä uutisia torstailta 28. huhtikuuta 2011:

Nuorten naisten äänet esiin

– Uuden eduskunnan myötä päätöksenteon toimintakulttuuri ja Suomen suunta muuttuvat. Itse haluan keskittyäpolitiikkaan, jossa katsotaan toiveikkaasti eteenpäin, Annika Saarikko toteaa. – Uuden eduskunnan myötä päätöksenteon toimintakulttuuri ja Suomen suunta muuttuvat. Itse haluan keskittyäpolitiikkaan, jossa katsotaan toiveikkaasti eteenpäin, Annika Saarikko toteaa.

Monin tavoin historiallisiksi osoittautuneissa vaaleissa eduskuntaan valittiin ennätysmäärä naisia. Nuorimpia edustavat Sanni Grahn-Laasonen (27 v) ja Annika Saarikko (27 v), jotka ovat iästään huolimatta jo melkoisia politiikan konkareita. 

Naisia on eduskunnassa nyt enemmän kuin koskaan: 86 eli noin 43 prosenttia 200 kansanedustajasta. Grahn-Laasoselle ja Saarikolle kansanedustajaksi hakeminen oli luontevaa jatkoa niille tehtäville, joissa he ovat jo aiemmin toimineet.

Grahn-Laasonen on toiminut viimeksi ulkoministeri Alexander Stubbin lehdistöavustajana sekä Kokoomuksen ministeriryhmässä. Saarikko on työskennellyt mm. pääministeri Mari Kiviniemen erityisavustajana sekä Keskustan varapuheenjohtajana.

Minkälaista työ politiikan parissa on tähän asti ollut?

– Vaativaa, mutta hauskaa. Unelmatyötäni, Grahn-Laasonen vastaa. Saarikko on samoilla linjoilla: – Politiikan näköalapaikoilla työskentely on vaativaa ja monipuolista. Nautin työstäni, joka on oikeastaan elämäntapa.

Sukupolvensa äänitorvet

Kumpikaan nuorista naisista ei ole perinyt kiinnostusta politiikkaan lapsuuskodistaan.

– Kiinnostuin asioista lukioiässä. Otin vähän selvää ja valitsin puolueeni. Lähdin opiskelemaan valtiotieteitä, koska harkitsin poliitikon, virkamiehen tai toimittajan uraa, Helsingin yliopistosta valmistunut Grahn-Laasonen sanoo.

Saarikon opiskelijapoliitikon ura käynnistyi Turun yliopiston ylioppilaskunnasta sekä Keskustaopiskelijoiden toiminnasta.

– Innostuin yhteiskunnallisista asioista ja sain monia läheisiä poliittisia ystäviä. Puolueen valitsin sen arvojen vuoksi.

Saarikko haluaa toimia sukupolvensa äänenä ja osoittaa, että 2010-luvullakin kansanvalta ja demokratia ovat keskeisin osa päätöksentekoa.

– Arvostan yhteisten asioiden hoitamista ja niitä ihmisiä, jotka antavat eri tasoilla aikaansa ja kokemustaan.

– Kaikkien ihmisten ei tarvitse olla kiinnostuneita politiikasta, mutta hyvä, että jotkut ovat. Mielestäni hyvä poliitikko perehtyy, perehtyy ja perehtyy. Hän kykenee yhteistyöhön, osaa kuunnella ja on valmis tekemään paljon raakaa työtä, Grahn-Laasonen toteaa.

Vastuullista talouspolitiikkaa

Eduskunnassa Saarikko haluaa keskittyä erityisesti tulevaisuustyöhön.

– Keskeisimpänä pidän nuorisotyöttömyyden ongelman hoitoa. Kokonaisuudessaan valtion talouden kestävyysvaje on iso haaste, johon tulee puuttua. Talouden lisäksi sivistys- ja sosiaalipolitiikka sekä työelämän kysymykset kiinnostavat erityisesti.

Grahn-Laasosen teemoihin kuuluvat mm. kansainvälinen, kilpailukykyinen ja suvaitsevainen Suomi sekä välittävä hyvinvointiyhteiskunta.

– Uskon työhön, yrittäjyyteen, yritteliäisiin ihmisiin, ennaltaehkäisevään lastensuojeluun, aktiiviseen ulkopolitiikkaan ja vastuulliseen talouspolitiikkaan.


SoM