Huippukokous pelastaa Itämerta
Huippukokouksen takana on Tasavallan presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen yhteisaloite Baltic Sea Action Group (BSAG) -säätiön kanssa. Toiminnan päämääränä on yhdistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden voimavarat Itämeren hyväksi.
– Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Toivoa haavoittuvan meren pelastamisesta on, mutta sen verran vähän, että kaikki pitää tehdä, mikä on mahdollista. Tilanne menee koko ajan huonompaan suuntaan, joten käänne pitää saada aikaan pikaisesti, BSAG-säätiön puheenjohtaja Ilkka Herlin korostaa.
Paljon on jo tehtykin. Itämeren ympärysmaat ovat esimerkiksi yhdessä sopineet toimintasuunnitelmasta Itämeren tilanteen korjaamiseksi. Tavoitteena on, että tätä Itämeren Suojelukomission HELCOMin vuonna 2007 julkaisemaa Baltic Sea Action Plania, ryhdytään nyt toteuttamaan käytännössä. Itämerta uhkaavat mm. rehevöityminen, meriliikenne, vaaralliset aineet sekä ilmastonmuutos.
– Tavoitteenamme on vahvistaa yhteistyötä sekä saada yritykset ja organisaatiot mukaan luovuttamaan omaa osaamistaan ja kehittämään sitä Itämeren avuksi. Näin voimme kehittää koko aluetta pitkäjänteisesti kestävän kehityksen suuntaan.
Kolme toivomusta
Finlandia-talolle kokoontuvaan huippukokoukseen on kutsuttu kaikki Itämeren ympärysmaiden valtioiden päämiehet, edelläkävijäyritykset ja kansalaisjärjestöt. Osallistujat ovat tehneet ennen huippukokousta Itämeren pelastamiseksi konkreettisia sitoumuksia, joiden toteuttamista BSAG jatkossa seuraa.
Sitoumusten ja osallistujien määrä yllätti järjestäjät.
– Odotimme saavamme viitisenkymmentä sitoumusta, mutta niitä on tullut noin 120. Osallistujien määräksi arvioitiin 400, mutta tulijoita on tuplasti. Lähes kaikista Itämeren valtioista on tulossa valtion ylintä johtoa. Asia siis kiinnostaa ja siihen halutaan vaikuttaa, Herlin iloitsee.
Huippukokouksessa parhaat sitoumukset esitellään ja yhdessä pohditaan, mitä voidaan tehdä. Herlinillä itsellään on kolme toivomusta. Hän toivoo, että kaikkien valtioiden välille saataisiin yhteinen ymmärrys siitä, että koko Itämeri tulisi yhteisen merivalvonnan ohjauksen piiriin. Toinen toive koskee turskan rauhoittamista ja kalakannan elvyttämistä.
Kolmanneksi Herlin toivoo, että Baltic Sea Action Planin velvoitteiden toteuttamista saadaan käytännössä nopeutettua. Ainoa maa, joka velvoitteet on tähän mennessä tehnyt, on Ruotsi, joten kaikilla riittää tehtävää.
Herlin on varsin toiveikas.
– Kaikki on mennyt tähän asti yllättävän hyvin. Toivottavasti saamme yhteistyötä nyt vahvistettua ja pitkänäköisyys voittaa lyhytnäköisyyden.
www.bsag.fi
SO-M
Herättikö kirjoitus ajatuksia? Kerro niistä muillekin!
Kukaan ei ole vielä kommentoinut tätä artikkelia.