Hyviä uutisia torstailta 31. toukokuuta 2012:

Lisää palveluja, kiitos!

EU:n sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen ja myönteinen palveluliiketoiminnan kehitys EU-tasolla kirkastaa myös Suomen kansainvälisen, kolmansiin maihin suuntautuvan, palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. EU:n sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen ja myönteinen palveluliiketoiminnan kehitys EU-tasolla kirkastaa myös Suomen kansainvälisen, kolmansiin maihin suuntautuvan, palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia.

Palveluliiketoiminnan merkitys korostuu. Vaikka palvelujen osuus on Suomessa hieman pienempi kuin Euro-alueella keskimäärin, Suomi voi kasvaa edelläkävijäksi panostamalla palveluihin ja palveluinnovaatioihin liittyvään tutkimus- ja kehittämistyöhön.

BKT-tilastojen perusteella palvelujen osuus Suomen elinkeinorakenteesta oli vuonna 2010 noin 75, kun Euro-alueen osuus oli keskimäärin lähes 80 prosenttia.

— Kansantalouden lukujen perusteella totuus voi kuitenkin olla harhaanjohtava, asiantuntija Eeva Korolainen Elinkeinoelämän Keskusliitosta (EK) muistuttaa.

— Esimerkiksi suomalaisyritysten tuottamien sisäisten palvelujen osuus niiden liiketoiminnasta on lisääntynyt. Aiemmin tukipalveluiksi mielletyt toiminnot eivät kuitenkaan tilastoidu palveluliiketoiminnaksi ja esimerkiksi viennissä niiden arvo paketoituu myydyn tavaran kokonaisarvoon. Todellisuudessa teollisuuden ja palvelujen raja on siis hieman teennäinen.

Vahvaa osaamista löytyy

EK:sta todetaan, että yksityisten kulutuspalvelujen ja -brändien osalta Suomea voidaan pitää muuhun Eurooppaan verrattuna hieman vähemmän kehittyneenä, mutta teollisuuden palveluliiketoiminta on hyvinkin kehittynyttä.

— Esimerkiksi Koneen, Konecranesin, Metson ja Wärtsilän liikevaihdosta puolet tai ylikin tulee palveluliiketoiminnasta. Myös suomalaiset kauppaketjut ovat viime vuosina kansainvälistyneet ja investoineet voimakkaasti muun muassa Venäjälle, Korolainen sanoo.  

Suomalaisista kasvuyrityksistä noin 70 prosenttia toimii palvelualoilla, ja näistä noin viidennes tietointensiivisillä palvelualoilla, kuten tietotekniikka-, tutkimus- ja suunnittelupalveluissa. EK:ssa tämän katsotaan heijastelevan Suomen vahvaa osaamista ja lupaavia näkymiä.   

Kyseessä varsin uusi ilmiö

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palveluja vietiin Suomesta vuonna 2011 reilun 15 miljardin euron arvosta. Vienti Yhdysvaltoihin, Japaniin ja Ruotsiin kasvoi voimakkaasti, kun taas Kiinan ja Intian osuudet vähenivät.

Suomesta viedään erityisesti liike-elämän palveluja, kuten tutkimus- ja kehittämispalveluja, arkkitehti- ja insinööripalveluja, tietotekniikkapalveluja, rakennuspalveluja sekä telekommunikaatiopalveluja. Myös koneteollisuus on Korolaisen mukaan palveluviennin ytimessä.

Palveluinnovaatioiden ja digitaalisten palvelujen rooli on globaalissa kasvussa. Tuotannon arvosta yhä suurempi osuus on korvausta mm. T&K-pääomalle, brändille, johtamispääomalle ja erilaisille tietokannoille eli uusille ideoille ja innovaatioille.

Potentiaalia nähdään myös sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluissa, koulutuspalveluissa, liike-elämän ja teollisuuden palveluissa, peliteollisuudessa sekä kaupan alalla ja turismissa.

EK:n mukaan liiketoiminnan systemaattinen kehittäminen palvelunäkökulmasta on melko uusi ilmiö eikä Suomi ole siitä jäljessä. Suomella onkin mahdollisuus toimia edelläkävijänä panostamalla palveluihin ja palveluinnovaatioihin liittyvään tutkimus- ja kehittämistyöhön.

www.ek.fi

SO