Torstai, 9. syyskuuta, 2010
Uusia tuotteita uusiutuvista luonnonvaroista
Torstai, 18. maaliskuuta, 2010
VTTSuomella on vahva asema uusiutuvien luonnonvarojen teollisten hyödyntämismahdollisuuksien kehittäjänä.Mitä syntyy, kun yhdistetään valkoinen biotekniikka ja vihreä kemia? Kestävän kehityksen mukaisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tuottaa kemikaaleja, materiaaleja ja polttoaineita biomassasta.
– Tulevaisuudessa tuotantoprosesseissa yhdistyvät yhä enenevässä määrin biotekniset ja kemian menetelmät, sanoo professori Merja Penttilä Suomen Valkoisen Biotekniikan - Vihreän Kemian tutkimuksen huippuyksiköstä.
– Valkoisen biotekniikan ja vihreän kemian avulla luodaan ympäristöystävällisempiä, energiaa ja materiaaleja säästäviä tuotantoprosesseja, joissa ei tarvita myrkyllisiä ja haitallisia kemikaaleja.
Valkoiseksi biotekniikaksi kutsutaan teollista biotekniikkaa; biotekniikan käyttöä teollisessa tuotannossa ja hyödyllisten kemikaalien, polttoaineiden ja proteiinien tuotantoa elävien solujen, esim. mikrobien, avulla. Ympäristöystävällinen vihreä kemia viittaa sellaisten kemikaalien tai tuotantoprosessien luomiseen, jotka vähentävät energian ja materiaalien käyttöä sekä vähentävät tai tekevät tarpeettomaksi terveydelle vaarallisten aineiden käytön tai valmistamisen.
Laaja-alaista osaamista
Penttilä johtaa Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköksi valittua Valkoisen Biotekniikan - Vihreän Kemian yksikköä. Huippuyksikön tavoitteena on kehittää mikrobisoluja, jotka tuottavat uusia hyödyllisiä yhdisteitä kasvibiomassan sokereista.
– Sokeripohjaisia orgaanisia happoja, kuten esimerkiksi sokerihappoja ja niiden johdannaisia, voidaan tuottaa geenitekniikan keinoin muokkaamalla mikrobien aineenvaihduntaa. Näillä hapoilla on lukuisia käyttösovelluksia teollisuudessa, mm. uusien biomuovien lähtöaineina.
Toinen tärkeä tavoite on kehittää herkkiä mittausmenetelmiä ja luoda uutta perustietoa mikrobisolujen toiminnasta. Lopputavoite on matemaattisten mallien kehittäminen solutoiminnoista. Malleja voidaan käyttää mikrobisolujen tuottavuuden ennustamiseen sekä optimaalisten bioprosessien suunnitteluun ja hallintaan.
Kehitystyö vaatii laaja-alaista osaamista biotieteistä insinööritieteisiin. VTT:n asiantuntijat biotekniikan, kemian, systeemibiologian ja insinööritieteen alalta kehittävät huippuyksikössä yhdessä mikro- ja nanotekniikoihin perustuvia mittauslaitteita.
– VTT on jo vuosikymmenten ajan ollut kansainvälinen uranuurtaja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan teknologian alalla.
www.aka.fi
SO-M
– Tulevaisuudessa tuotantoprosesseissa yhdistyvät yhä enenevässä määrin biotekniset ja kemian menetelmät, sanoo professori Merja Penttilä Suomen Valkoisen Biotekniikan - Vihreän Kemian tutkimuksen huippuyksiköstä.
– Valkoisen biotekniikan ja vihreän kemian avulla luodaan ympäristöystävällisempiä, energiaa ja materiaaleja säästäviä tuotantoprosesseja, joissa ei tarvita myrkyllisiä ja haitallisia kemikaaleja.
Valkoiseksi biotekniikaksi kutsutaan teollista biotekniikkaa; biotekniikan käyttöä teollisessa tuotannossa ja hyödyllisten kemikaalien, polttoaineiden ja proteiinien tuotantoa elävien solujen, esim. mikrobien, avulla. Ympäristöystävällinen vihreä kemia viittaa sellaisten kemikaalien tai tuotantoprosessien luomiseen, jotka vähentävät energian ja materiaalien käyttöä sekä vähentävät tai tekevät tarpeettomaksi terveydelle vaarallisten aineiden käytön tai valmistamisen.
Laaja-alaista osaamista
Penttilä johtaa Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköksi valittua Valkoisen Biotekniikan - Vihreän Kemian yksikköä. Huippuyksikön tavoitteena on kehittää mikrobisoluja, jotka tuottavat uusia hyödyllisiä yhdisteitä kasvibiomassan sokereista.
– Sokeripohjaisia orgaanisia happoja, kuten esimerkiksi sokerihappoja ja niiden johdannaisia, voidaan tuottaa geenitekniikan keinoin muokkaamalla mikrobien aineenvaihduntaa. Näillä hapoilla on lukuisia käyttösovelluksia teollisuudessa, mm. uusien biomuovien lähtöaineina.
Toinen tärkeä tavoite on kehittää herkkiä mittausmenetelmiä ja luoda uutta perustietoa mikrobisolujen toiminnasta. Lopputavoite on matemaattisten mallien kehittäminen solutoiminnoista. Malleja voidaan käyttää mikrobisolujen tuottavuuden ennustamiseen sekä optimaalisten bioprosessien suunnitteluun ja hallintaan.
Kehitystyö vaatii laaja-alaista osaamista biotieteistä insinööritieteisiin. VTT:n asiantuntijat biotekniikan, kemian, systeemibiologian ja insinööritieteen alalta kehittävät huippuyksikössä yhdessä mikro- ja nanotekniikoihin perustuvia mittauslaitteita.
– VTT on jo vuosikymmenten ajan ollut kansainvälinen uranuurtaja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan teknologian alalla.
www.aka.fi
SO-M
